""

 

Käyttäjälähtöisyys vai organisaatiolähtöisyys

Seurakunnan verkkosivuston tulisi vastata seurakuntalaisten kysymyksiin. Käyttäjälähtöisyys ei synny itsestään vaan se vaatii työntekijöiltä näkökulman vaihtamista. Harva käyttäjä selailee useita sivuja kerralla vaan hän etsii omaan kysymykseensä vastausta. Sivuilla on siis hyvä olla seurakuntalaista kiinnostavia asioita ytimekkäästi. Toisin sanoen kaikkea mitä organisaatiossa tehdään ei tarvitse kuvailla verkkosivuille.

Muista käyttäjälähtöisyys etenkin näissä

  • Nuoristyö, vammaistyö, diakoniatyö... seurakuntalaiselle kyse ei ole työstä, joten työ-sanan käyttöä tulisi välttää. Seurakunnassa tehtävä työ tulisi näkyä palvelussa mahdollisuuksina osallistua. Työalan periaatteista voi kertoa lyhyesti yhteystietosivulla, jos se arvioidaan joiltain osin kiinnostavaksi tiedoksi seurakuntalaisten näkökulmasta (esim. varhaiskasvatuksen periaatteet saattavat kiinnostaa lasten vanhempia).
  • Apua ja tukea -osiosta haetaan apua. Kerro siis selkesti, mistä apua saa ja miten tulee toimia. Diakoniatyön laajempi esittely ei ole tarpeen ainakaan pääsivulla.
  • Hautajaisten sivulta tulisi löytyä yksinkertaisesti tietoa, miten omaisen tulee toimia. Tee asiat helpoksi surevalle myös verkossa. Sureva saattaa haluta selvittää hautajaisasioita rauhassa kotona netin äärellä.
  • Verkkosivusto ei ole tapa arkistoida asioita. Etenkin sivustouudistuksen yhteydessä ei ole tarpeen siirtää kaikkia pöytäkirjoja ja muita liitteitä uudelle sivustolle.
  • Tee hinnastot verkkosivuiksi, jos mahdollista. Tiedon löytäminen liitetiedostoista on käyttäjälle aina työläämpää kuin verkkosivuilta. Muista myös että noin puolet kävijöistä tulee mobiililaitteilla.
  • Tapahtumailmoituksissa kiinnostavinta on tapahtuman sisältö. Tapahtumailmoitus, jossa kerrotaan vain paikka ja työntekijöiden nimet, ei ole kovin mukaankutsuva.

Lukkarin suunnittelussa käytetyt menetelmät

Lukkarin suunnittelussa on pyritty varmistamaan että tehdyt ratkaisut toimivat seurakuntalaisten näkökulmasta. Hankkeen alkuvaiheessa käyttäjien tarpeita selvitettiin seuraavin menetelmin:

  • Maltillisten seurakuntalaisten ryhmähaastattelut Oulussa ja Keravalla. Haastattelussa nousi esiin selkesti, mitä kohderyhmä odottaa kirkon ja seurakunnan sivuilta ja miten he sanoittavat etsimänsä asiat.
  • Käytettävyystestaukset, joissa yhteensä yli 20 koehenkilöä
  • Pilottiseurakunnissa tehdyt haastattelut ja kommentointikierrokset, joissa kerättiin tietoa työntekijöiden tarpeista (muutamia kymmeniä henkilöitä)